Radio Vapaa Helsinki haastatteli Mätisfestareilla 28.5.2023 Kaarela Seuran pj:aa Jauri Varvikkoa, Malminkartanon asukasyhdistyksen puheenjohtajaa Sanna-Mari Orasta ja lopuksi Konalan "Grand Old Man" Mikko Lahtiluomaa.
Ne ovat täällä taas, Mätisfestarit! Mätisfestareita vietetään nyt 25:n kerran. Se on kokonainen neljännesvuosisata. Olen itse ollut järjestämässä juhlia lähes joka kerta. Alkuaan statistina ja apumiehenä, sitten roudarina ja makkaran myyjänä. Mätisfestarien juuret löytyvät Kannelmäki-päivästä. Ensimmäistä Kannelmäki-päivää vietettiin vuonna 1965. Kyseessä oli silloin kotiseutujuhla, johon liittyi piha-aluekilpailuja, taidenäyttelyitä, Kannelmäen ympärijuoksua, missikilpailuja, jopa Mister Kannelmäki-kisa. 1960-luvun lopulla keräännyttiin Aurinkokalliolle laulamaan.
Ensimmäiset Kannelmäki-päivät olivat kaksipäiväinen juhla ja niihin liittyi kulttuurikilpailuja, joita järjestettiin alueen kouluissa ja nuoret saivat osoittaa taitojaan eri soitinlajeissa, laulussa ja runonlausunnassa. Tämän kunniaksi meillä on Mätiksellä tänä vuonna Open Mic -runonlausuntamahdollisuus.
Kannelmäki-päivä on kestänyt parhaimmillaan jopa viikon, ja järjestelyihin ovat osallistuneet kaikki alueemme yhdistykset ja seurat. Vuonna 1967 järjestäjiä kerrotaan olleen mukana 200 henkeä. On ollut ajotaitokilpailuja, lasten juhlia, ulkoilua, perhekirkkoa, kilpailuja, ympärijuoksua, iltajuhlia, tansseja jne.
1980-luvulla Kannelmäki-päivä laajeni Kaarela-päiväksi. Tavanomaisin pitopaikka oli Kannelmäen vanha ostari, mutta juhlia pidettiin niin Vanhaistenpuistossa kuin alakentälläkin. Kanneltalon valmistumisen jälkeen juhlia järjestettiin myös Sitratorilla. Juhliin tuli niin paljon ihmisiä, että he eivät mahtuneet enää perinteisiin pitopaikkoihin, joten Kaarela-Seuran varapuheenjohtaja ja Tanotorven päätoimittaja, isäni Kari Varvikko päätti vuonna 1997 siirtää juhlat Mätikselle. Näin Kannelmäki-päivästä tuli Mätäjoki-festivaali.
Mätisfestarit toivat mukanaan paljon positiivista energiaa. Helsingin kaupunki kunnosti Mätäjoen rannat, Mätäjokeen lisättiin virtaamaa Silvolan tekoaltaasta, jokeen istutettiin kaloja, jokea levennettiin nyyisen pitopaikan Kartanonhaan kohdalta, sinne rakennettiin laituri, nurmikentät laitettiin kuntoon.
Vuonna 2000 Mätisfestareista puhuttiin Helsingin Sanomissa jo 'Stadin kansanjuhlana'. Juhlissa oli tuhansia ihmisiä, Mätäjokeen laskettiin satoja lohia kalastettavaksi. Juhlissa nähtiin pääministeri perheineen viettämässä iloista iltapäivää. Seuraavina vuosina Mätikselle osallistui joka kerta noin 4000-5000 ihmistä. Tapahtumaa ei heitetä lonkalta, vaan se vaatii noin puolen vuoden suunnittelun, taloudellisten riskien arvioinnin, erilaisia tukimuotoja, yhteistyökumppanien ja esiintyjien hankinnan, ohjelman rakentamisen ja lupien hakemisen. Kaikki tehdään kotiseuturakkaudesta ja vapaaehtoisvoimin. Ohjelma on välillä jäänyt junnaamaan, eikä vapaaehtoisilla ole riittänyt voimia sen uudistamiseen. Valmistelutyö on raskasta ja sitovaa, taloudelliset riskit jatkuvasti läsnä. Sää ei ole aina suosinut ja koronakin teki loven juhlajatkumoon. Osallistujamäärä on siksi ollut viime vuodet laskusuunnassa.
Nyt festarien vetovastuu Kaarela-Seurassa on siirtynyt minulle. Olemme tehneet festarien ohjelman suhteen uudistuksia ja toivomme, että Mätiksellä nähtäisiin sama määrä ihmisiä kuin huippupuvuosinakin. Tehdään Mätisfestareista jälleen koko Stadin kansanjuhla. Tulkaa siis Mätikselle 28.5.2023 klo 12 ja nautitaan kesäpäivästä kaikki yhdessä!
Jauri Varvikon pääkirjoitus Tanotorvi-lehdessä 17.5.2023