Radio Vapaa – Sananvapauden puolesta

Radio Vapaa Helsinki haastatteli Mätisfestareilla 28.5.2023 Kaarela Seuran pj:aa Jauri Varvikkoa, Malminkartanon asukasyhdistyksen puheenjohtajaa Sanna-Mari Orasta ja lopuksi Konalan "Grand Old Man" Mikko Lahtiluomaa. Ne ovat täällä taas, Mätisfestarit! Mätisfestareita viete­tään nyt 25:n kerran. Se on kokonainen neljännesvuosi­sata. Olen itse ollut järjestämässä juhlia lähes joka ker­ta. Alkuaan statistina ja apumiehenä, sitten roudarina ja makkaran myyjänä. Mätisfestarien juuret löytyvät Kannelmäki-päivästä. En­simmäistä Kannelmäki-päivää vietettiin vuonna 1965. Ky­seessä oli silloin kotiseutujuhla, johon liittyi piha-alue­kilpailuja, taidenäyttelyitä, Kannelmäen ympärijuoksua, missikilpailuja, jopa Mister Kannelmäki-kisa. 1960-lu­vun lopulla keräännyttiin Aurinkokalliolle laulamaan. Ensimmäiset Kannelmäki-päivät olivat kaksipäiväinen juhla ja niihin liittyi kulttuurikilpailuja, joita järjestet­tiin alueen kouluissa ja nuoret saivat osoittaa taitojaan eri soitinlajeissa, laulussa ja runonlausunnassa. Tämän kunniaksi meillä on Mätiksellä tänä vuonna Open Mic -runonlausuntamahdollisuus. Kannelmäki-päivä on kestänyt parhaimmillaan jopa vii­kon, ja järjestelyihin ovat osallistuneet kaikki alueemme yhdistykset ja seurat. Vuonna 1967 järjestäjiä kerrotaan olleen mukana 200 henkeä. On ollut ajotaitokilpailuja, lasten juhlia, ulkoilua, perhekirkkoa, kilpailuja, ympäri­juoksua, iltajuhlia, tansseja jne. 1980-luvulla Kannelmäki-päivä laajeni Kaarela-päiväk­si. Tavanomaisin pitopaikka oli Kannelmäen vanha os­tari, mutta juhlia pidettiin niin Vanhaistenpuistossa kuin alakentälläkin. Kanneltalon valmistumisen jälkeen juhlia järjestettiin myös Sitratorilla. Juhliin tuli niin paljon ih­misiä, että he eivät mahtuneet enää perinteisiin pitopaik­koihin, joten Kaarela-Seuran varapuheenjohtaja ja Tanotorven päätoimittaja, isäni Kari Varvikko päätti vuon­na 1997 siirtää juhlat Mätikselle. Näin Kannelmäki-päi­västä tuli Mätäjoki-festivaali. Mätisfestarit toivat mukanaan paljon positiivista energi­aa. Helsingin kaupunki kunnosti Mätäjoen rannat, Mä­täjokeen lisättiin virtaamaa Silvolan tekoaltaasta, jokeen istutettiin kaloja, jokea levennettiin nyyisen pitopaikan Kartanonhaan kohdalta, sinne rakennettiin laituri, nur­mikentät laitettiin kuntoon. Vuonna 2000 Mätisfestareista puhuttiin Helsingin Sano­missa jo 'Stadin kansanjuhlana'. Juhlissa oli tuhansia ih­misiä, Mätäjokeen laskettiin satoja lohia kalastettavak­si. Juhlissa nähtiin pääministeri perheineen viettämäs­sä iloista iltapäivää. Seuraavina vuosina Mätikselle osal­listui joka kerta noin 4000-5000 ihmistä. Tapahtumaa ei heitetä lonkalta, vaan se vaatii noin puolen vuoden suunnittelun, taloudellisten riskien ar­vioinnin, erilaisia tukimuotoja, yhteistyökumppani­en ja esiintyjien hankinnan, ohjelman rakentamisen ja lupien hakemisen. Kaikki tehdään kotiseuturakkau­desta ja vapaaehtoisvoimin. Ohjelma on välillä jäänyt junnaamaan, eikä vapaaeh­toisilla ole riittänyt voimia sen uudistamiseen. Valmis­telutyö on raskasta ja sitovaa, taloudelliset riskit jatku­vasti läsnä. Sää ei ole aina suosinut ja koronakin teki loven juhlajatkumoon. Osallistujamäärä on siksi ollut viime vuodet laskusuunnassa. Nyt festarien vetovastuu Kaarela-Seurassa on siirtynyt minulle. Olemme tehneet festarien ohjelman suhteen uudistuksia ja toivomme, että Mätiksellä nähtäisiin sa­ma määrä ihmisiä kuin huippupuvuosinakin. Tehdään Mätisfestareista jälleen koko Stadin kansanjuhla. Tulkaa siis Mätikselle 28.5.2023 klo 12 ja nautitaan kesäpäivästä kaikki yhdessä! Jauri Varvikon pääkirjoitus Tanotorvi-lehdessä 17.5.2023